"Valutelineitä vaikea tehdä, jalkamieskin uppoaa maahan."

Hämeenlinnalainen H&P Maanrakennus Oy rakentaa Espoon Leppävaaraan linja-autoterminaalia. Hanke ei suinkaan ole millainen tahansa, sillä rakennettavan terminaalin alla oleva maa-aines on erityisen heikkoa.

- Maa ei pidä edes jalkamiestä, vaan sinne uppoaa polvia myöden, kuvaa työpäällikkö Pekka Värri entisestä puron ja pellon pohjasta. Myöskään rautakangesta ei kannata päästää irti, sillä muuten se soljahtaa maan uumeniin.

Hankalat työolosuhteet vaativat kekseliäisyyttä, jotta noin 30 miljoonan markan terminaali saadaan tehtyä uppoamatta.

- Tekninen johtaja Anssi Honkala keksi, että maan voisi jäädyttää, jotta maa saataisiin kantamaan painavia valumuotteja. Ensin idea oli kuin vitsi, mutta kun asiaa ryhdyttiin yhteistuumin miettimään, se osoittautui loistavaksi, kertoo Värri.

75 kilometriä putkea

Espoon kaupungille Maxi-marketin ja rautatien väliin rakennettava terminaali on Pohjoismaiden mittavin jäädytystä hyväksikäyttävä projekti.

Terminaali rakennetaan viidessä lohkossa. Niiden alla kulkee 75 kilometriä putkea, jossa virtaa glykolia. Samaa ainetta, jolla myös luistinradat jäädytetään. Miljoonan markan arvoisen jäädyttämisen idea on, että maa saadaan kantavaksi, jotta valumuotit pystytään kokoamaan. Maa on jäässä noin 60-70 senttimetrin paksuudelta.

Suunnittelija Mikko Honkala mittaa kahdesti päivässä jään paksuuden. Huolta ei ole, vaikka jäähdytyskone rikkoontuisi, sillä jään sulaminen kestää noin viikon ja siinä ajassa jäähdyttäjä saadaan korjatuksi.

- Edellisessä lohkossa, jonka teimme, on edelleen noin kymmenen sentin jää, vaikka siitä on jo kolme viikkoa, sanoo Honkala mitatessaan uuden lohkon jään paksuutta.

Parhaimmilta kohdilta jää on 70 senttistä. Honkala kertoo, että kun lohkolla on saatu betonityöt tehtyä, valutelineet poistetaan ja jäädytys lopetetaan ja siirrytään seuraavaan lohkoon tekemään töitä. Uuden lohkon jäädytys vie muutaman päivän.

Luistelemaan ei pääse

H&P maanrakennuksen työmaalla ei suinkaan pysty luistelemaan. Maan pintaan ajettu hiekka on jäädytetty, eikä peilikirkasta jäätä ole missään.

- Työolosuhteet olisivat liian vaaralliset, jos täällä olisi luistinrata, nauraa Värri, mutta lisää, että 25 työmiestä purkaa mielellään valutelineitä jäädytetyn maan päällä, kun on kuuma.

Tammikuussa aloitetusta urakasta on jo kaksi kolmasosaa valmiina. Värrin mukaan loput kolme lohkoa valmistuvat lokakuun loppuun mennessä, jolloin linja-autoliikenne aloittaa ajamisen. Värri kuitenkin pahoittelee, että joku joutuu vielä rakentamaan parkkitalon terminaalin alle.

- Olisihan se ollut helpompi tehdä ensin parkkitalo ja sitten vasta terminaali, mutta parkkitalo tarvitsee kaavan, eikä sitä vielä ole, sanoo Värri. Betoniterminaali ei kuitenkaan kaavaa tarvinut.

Tukea Tekesiltä

H&P Maanrakennus on yhdessä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa tutkinut maan jäädyttämistä ennen urakan alkua laboratoriossa.

Hanke sai myös Tekesiltä tukea, jolla tutkimuksia on rahoitettu. Viidessä osassa rakennettavan terminaalin viidennessä lohkossa on parhaillaan myös käynnissä testi, jolla katsotaan, miten erilaiset lämpöeristeet vaikuttavat jäädytykseen. Värri myös kertoo, että jäässä olevan maan päällä on kokeiltu erilaisia materiaaleja, joilla lämpöä saadaan eristettyä. Yhdessä lohkossa on tällä hetkellä lekasoraa, kun muissa on ollut tavallista hiekkaa.

Tutkimuksista on ollut hyötyä, koska H&P Maanrakennus on pystynyt hyödyntämään jäädytystä myös muissa kohteissaan. Leppävaaran työmaallakin jäädytystä on käytetty myös ajorampin rakentamisessa.
Värrin mukaan kiertoteiden rakentamiseen jäädyttäminen sopii mainiosti.

- Maa-ainesta ei tarvitse ajaa kauheasti ja tiestä saadaan tekoroudan avulla tukeva, Värri perustelee.